Olen käynyt jonkun kerran Saksassa, mutta en ole koskaan päässyt pintaa syvemmälle siitä mitä on saksalaisuus. Johtuuko se sitten siitä että siinä on niin paljon samoja elementtejä kuin suomalaisuudessa - en tiedä. Tai että käyntini ovat olleet aina kuitenkin aika pikaisia. Tai että lukiossa jatkoin saksan opiskelun sijasta ranskaa, kun toinen piti jättää pois. Saksan kieli kuulosti vihaiselta silloin. Ja niin vielä tänäänkin.
Olen asunut Strasburgissa, joka on kuulunut vuorotellen Saksalle ja Ranskalle. Nyt siellä näkyy hauskasti vaikutteita molemmilta puolilta Reiniä. Eli aamulla saat patonkia boulangeriesta, mutta perinteiset ruuat ovat hapankaalia, perunaa ja makkaraa...
Strasburgissa koirat ja autot oli pieniä, ja jälkimmäiset pysäköity miten sattuu ja minne sattuu. Saksan puolella Kehlissä molemmat olivat isoja ja autot tarkasti ruutuihin pysäköityjä. Aina.
Viime reissulla Saksaan kävin Dusseldorfissa ja Kölnissä. Dusseldorfissa siksi, että lennot ovat paljon halvempia sinne kuin Kölniin ja junalla suihkii välimatkan puolessa tunnissa. Suosittelen.
Dusseldorfista ei oikein jäänyt mieleen kuin tämä.
Koko kaupunki tuntui olevan remontissa.
Saksalaiset asemat ovat mielenkiintoisia. Tai rautatieasemat yleensä. Ne kertoo mun mielestä paljon maasta missä ne sijaitsevat.
Dusseldorf.
Köln.
Jotain saksalaista noissa mun mielestä on.
Täytyykin harkita rautatieasemakollaasia... Ja tutkielmaa rautatieasemista kansallisten identiteettien ilmentäjinä... Tai jotain.
No, ruokahan on yksi kulttuurin ilmentymä. Löytyisikö vastauksia saksalaisuuden syvimpään olemukseen sieltä?
Perunaa, sianlihaa ja hapankaalia.
Perunaa, sianlihaa ja jotain makkaraksi sullottua lihaa.
Olutta.
Oliko tässä nyt jotain yllättävää? Ei varmaankaan. Yllättävä oli ehkä se, että näitä saksalaisiksi miellettyjä ruokia ei ollut kovinkaan helppo löytää. Niin sanottu kansainvälinen ruokakulttuuri on löytänyt tiensä saksalaisille kaduille. Kebabia ja kiinalaista löytyy joka nurkalta.
No entäs sitten pukeutuminen?
Hahaa! Tämä oli naamiastavaroita myyvän kaupan ikkuna! Eikai näitä kukaan oikeasti pidä??
En pidä ostoskeskuksista tai suurista kaupoista, mutta aina kannattaa pistäytyä ovesta sisään. Josko saksalaisuudesta löytyisi jotain merkkejä.
Kölnin vettä! Sellaista on siis oikeasti olemassa! Enpä tiennyt. (Kamalan hajuista oli...)
Ehkä jotain saksalaista on löydettävissä tästä kuvasta?
Kölnin rautatieaseman ja tuomiokirkon vieressä oli iso tori rajattu kieltolapuin ja sitä vartioi neljästä viiteen vartijaa. Lapuissa selitettiin monella kielellä että torilla kävely voi häiritä sen alla harjoittelevia Kölnin filharmoonikkoja... Hmm. Saksalaiset ovat tunnettuja insinööritaidostaan, mutta oliskohan tuohon palkattu joku ulkomainen urakoitsija? Kun ei tajunnut sijoitella harjoitussalia parempaan paikkaan. No, ainakin sijoittelulla on työllistävä vaikutus, että ehkä se menikin ihan oikein. Mutta vartointitehtävät suoritettiin saksalaisella jämäkkyydellä. Edes mummo puudeleineen ei päässyt häiriköimään herkkiä filharmoonikkoja, vaikka moneen kertaan yrittikin.
Rakkaus tuntuu kuuluvan myös Saksaan. Vai oliko nämä kaikki turistien laittamia... Näitä oli kuulkaas paljon.
Jotain mielenkiintoista saksalaisuudessa kuitenkin on. Enpä ole missään nähnyt tällaisia vessan kaakeleita!
Löysinkö jotain avaimia saksalaisuuteen? Enpä tiedä siitä. Ehkäpä.
Lopuksi saksalaista mainoshuumoria tai -näppäryyttä. Heh. Ei kovin hassu kuitenkaan.
